Enpä noista kilsoista ihan tarkaa kirjaa oo pitänyt, mutta on niitä jokunen tullut. Viimeviikolla muistaakseni mittarissa oli jotain 60700km ja nyt siellä on jotain liki 62000km... Tekeehän nuo työmatkat jokusen kilsan vielä lisää per päivä. Veijoo en taia enää saada kiinni, josssen sitten niitä piikkejä laita :D
Torstai.
Minijärvikierros, eli reisjärvi, kortesjärvi tuli nähtyä. Mukana oli 4 henkilöä. 11 vikkelästi edestakaisin liikkuvaa osaa, siis mainitsemisen arvoista. Olisihan tuota neljälläkin pärjännyt, mutta joillakin on vaan pakottava tarve saada niitä lisää, tai no ainakin tuo 4.
Itse matkasta.
Neljän hengen määräämätön siirtymä tämän planeetan tietyllä alueella. Suurin osa tapahtui kovahkolla ihmisen pinnoittamalla kamaralla. Taivaskin kostui hieman. Kunnes tuli tyhjäksi. Epäilykset oli mielekkyydestä, ehkä sekunnin osan. Tai sitten ollenkaan. Tiedä mitä muiden päissä liikkui.. Muistoihin jää auringon painuminen horisontin taakse värjäten taivaan punaan. Pimeys tuli, muttei haitannut. Loppumatkan sain ajaa plasmakaaren hehkussa.
Miellyttävä ilta.
Perjantai.
Matkana melkein sama määrä, mutta nyt mukana 13. Minulla on jokin omituinen tapa saada pariton luku tuohon. Minkä tekee kun yhdellä pärjää. Vaikka oottaa tuolla pari.
Mukaan tuli asfaltin veroista soraa. Grammo veti porukkaa. Tulin toisena. Oli välillä perässä pysyminen. Ehkä niillä neljällä on sittenkin väliä? Meinas vaan hurjuus kostaantua yhdessä välissä.
Reitti tuttu jo teille.
tykkään kiteyttää asioita kuviin. Tässä yksi:
Lauantai.
Palonkankaan metsä/sorateita. Vettä tuli, mutta hauskaa oli..
Sunnutai.
Järvikierros.
Ehkä sain tohtorin hieman kuumaksi, kun poltti viimeisetkin villat pöntöstä. Nyt huomaan, että siinä on iso ääni.
Monen -järven kautta matkasimme takaisin tänne. Pieni tarkoitus oli matkalla, mutta se kumoutui määränpäässä. Saimme itsemme lähtöön noin puol kymmenen aikoihin. Takaisin olimme viideltä. Kahvia pitempiä taukoja ei paljon pidetty, kuin yksi "määränpäässä." Hauska reissu. Nyt tuntee ajaneensa, mutta kuitenkin kaipaa tien päälle paukutteleen putkea.
Torstai.
Minijärvikierros, eli reisjärvi, kortesjärvi tuli nähtyä. Mukana oli 4 henkilöä. 11 vikkelästi edestakaisin liikkuvaa osaa, siis mainitsemisen arvoista. Olisihan tuota neljälläkin pärjännyt, mutta joillakin on vaan pakottava tarve saada niitä lisää, tai no ainakin tuo 4.
Itse matkasta.
Neljän hengen määräämätön siirtymä tämän planeetan tietyllä alueella. Suurin osa tapahtui kovahkolla ihmisen pinnoittamalla kamaralla. Taivaskin kostui hieman. Kunnes tuli tyhjäksi. Epäilykset oli mielekkyydestä, ehkä sekunnin osan. Tai sitten ollenkaan. Tiedä mitä muiden päissä liikkui.. Muistoihin jää auringon painuminen horisontin taakse värjäten taivaan punaan. Pimeys tuli, muttei haitannut. Loppumatkan sain ajaa plasmakaaren hehkussa.
Miellyttävä ilta.
Perjantai.
Matkana melkein sama määrä, mutta nyt mukana 13. Minulla on jokin omituinen tapa saada pariton luku tuohon. Minkä tekee kun yhdellä pärjää. Vaikka oottaa tuolla pari.
Mukaan tuli asfaltin veroista soraa. Grammo veti porukkaa. Tulin toisena. Oli välillä perässä pysyminen. Ehkä niillä neljällä on sittenkin väliä? Meinas vaan hurjuus kostaantua yhdessä välissä.
Reitti tuttu jo teille.
tykkään kiteyttää asioita kuviin. Tässä yksi:
Lauantai.
Palonkankaan metsä/sorateita. Vettä tuli, mutta hauskaa oli..
Sunnutai.
Järvikierros.
Ehkä sain tohtorin hieman kuumaksi, kun poltti viimeisetkin villat pöntöstä. Nyt huomaan, että siinä on iso ääni.
Monen -järven kautta matkasimme takaisin tänne. Pieni tarkoitus oli matkalla, mutta se kumoutui määränpäässä. Saimme itsemme lähtöön noin puol kymmenen aikoihin. Takaisin olimme viideltä. Kahvia pitempiä taukoja ei paljon pidetty, kuin yksi "määränpäässä." Hauska reissu. Nyt tuntee ajaneensa, mutta kuitenkin kaipaa tien päälle paukutteleen putkea.
Niinhän ne puhuu, että aarre löytyy sateenkaaren päästä...
BigmodeAK
Kiitos kaikille mukanaolleille.
ppppss.. Siis en ole sylinterirasisti, neljä vaan on liian yleinen.
BigmodeAK
Kiitos kaikille mukanaolleille.
ppppss.. Siis en ole sylinterirasisti, neljä vaan on liian yleinen.
1 kommentti:
Onhan se neljä aika yleinen.
Mutta taitaa, lukemanttomista pienistä monimutkaisista rullarustingeista koottu köyden tapainen vitja, vitja joka yrittää epätoivoisesti henkensä kaupalla pysyä julmien piikkien välissä, jotka uhkaavat puraista joka kierroksella rullista palasen pois. Likainen hiekansekainen öljy yrittää lievittää rautarullien tuskaa. Olla kuitenkin melkein jokaisessa kaksipyöräisessä kulkimessa kiusana, ja vähän apuna, että takapyörä pyörisi.
Aateliset keppivetoiset marginaalisen pieni ryhmä. Vähän mutta hyvää.
Komeita kuvia muuten!!!
Lähetä kommentti