Niin se vaan taidetaan ruotsiksi kirjoittaa, Kajaani.
Taas tuli pakollinen työmatka tehtyä prätkällä. Lähtö ko 5.00 to aamu ja kohteena tuo Kajana. Lievää sadetta kuinkas muuten tai paremminkin juuri sellaista tihkua mikä varmasti pysyy visiirissä. Pimeää oli kuin...no onneksi olin saanut säädettyä valot. Vaikkei tuo paljon auttanut surkeat valot, vaikka näyttävätkin komeilta, kaksi silmää.
Puoliunessa näytti kaikki vähänkin isompi asia tienvarrella erehdyttävästi hirveltä. Muutama"hirvi" pisti jarruttamaankin sopivasti. Ei ne katoa nuo elukat vaikka on varoittimet. Mukava silti ajella kun sadekin hellitti lähempänä Kajaania.
Taas tuli varoitus kuolevaisuudesta. En tiedä miten voi toheloida ittensä melkein rekan keulaan. Roikuin rekan perässä, joka ajoi tasaista kahdeksaakymppiä. Huomasin pitkähkön suoran ja ei kun ohi. Vilkku päälle ja juuri kun olin viereisellä kaistalla tulee sitä pitkin rekka vastaan aivan mun edessä. Rekka jota ei varmasti ollut kun kurkkailin ohituspaikkaa. Noin läheltäpitijuttua ei mulle oo aiemmin tapahtunut, kuului vain humahdus kun vastaantulevaa väistin takaisin omalle kaistalle. Vähän siinä sydän pamppaili. Eli katsokaa ainakin aamuisin vielä kerran kun ohitatte.
Takaisin sitten pe ip ja sää mitä parhain. Sen verran kuitenkin kylmä, että paluu tuli lyhintä reittiä.
Taitaa mun ajot tältä syksyltä olla melkein tässä, kun löytyi talosta hometta ja joudun nuo illat homessa, heh, viettämään ja remppaamaan paikkoja.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
No tuohan oli melekein sankaritarina.
Kova on poika. Siinä olisi nuoremmallekkin, (teini ikäiselle) aamulla tihkusateeseen lähtiessä tullut äitiä ikävä. Olisiko siinä ollut jokin notkelma, jossa se rekka lymyili? Edessä oleva homeentorjunta projekti ei kadehdita vähääkään. Nimim. kaksi kertaa lattiat auki viiden vuoden välein.
Heeeih, mut justhan mä saan taas prätkän iskuun, niin porukka lopettelee ajoja. Nimimerkki sormet öljyssä...
Juu, ei käy kateeks homeremppa. Kerros jos apua tarttet, niin voin tulla autteleen, vaikkakin en kyl oo mikään bravuri noissa "puu"hommis.
Toivottavasti äiskä ei kato pahalla, ku kasailin tossa keittiön laattialla keinuvivut kanteen... Oli aikaisemmat "vähän" kulahtaneet. Niin ja edellin reissu mentiin muuten kolmella venalla. Oli löystynyt yksi säätöruuvi. Nyt alkaa pimeys tuleen ja todella vihaiset sääkset kävi kimppuun, niin huomenna jatkuu.
Tahtois itekki tommosii työmatkoja. Keskiviikkona ois menoa tampereen suuntaan, mutta joutuu ottaan toisen kyytiin niin autolla täytyy mennä
Joku menee "työmatkalle" huomenna Raaheen, pyörällä! Tänä iltana ei tullut kuin kolmisenkymmentä kilometriä ajeltua. Lämmitä olisi ollut vaikka kertoa kymmenellä tuo kilometrimäärä.
Siinä pistäysin venttilien eräiden liikkeellepanevienosien remontoijaakin katsomassa Rannanperällä.
Paluu kaksitahtisiin lopettaisi heti tuollaiset käsienlikaamistalkoot.
Lähetä kommentti